Kaapo Valkamo

Kaapon Krematoriokermakoulu

Moro! Minun nimeni on Kaapo. Tämän blogin tarkoitus olisi se, että kerron kaikenlaista  erilaista valokuvauksesta ja siitä mitä kaikkea sinun pitäisi tietää valokuvauksen eri puolista. Tulen käymään teoriaa ja kameran asetuksia läpi ja miten sinun pitäisi käyttää kameraa, joten saat juuri haluamasi kuvat. (Kansikuvan on ottanut Jami Suomi)

Valotus

_________________________________________________________________

Valotus ja sen hallinta on yksi valokuvauksen perusasioista, jos hallitset valotusta pystyt välttämään tumman sävyisiä kuvia tai hieman ylikirkkaita. Kuvan kirkkauden hallintaan puuttuvat kolme asetusta: himmennin, aukko ja ISO herkkyys. Himmennin ja aukko hallitsevat valon pääsyä kameran kennolle ja ISO herkkyys vaikuttaa kuvaherkkyyteen ja laatuun. Kaikilla näillä voi hallita kuvan kirkkautta.

Valotusaika on helpoin kolmesta asetuksesta oppia, mitä pitempi aika sitä enemmän valoa kameran kennolle pääsee ja mitä lyhyempi aika sitä vähemmän. valotus aikaa ilmaistaan yleensä sekunnin osina 1/30, 1/50, 1/100 tai 1/500. Yökuvauksessa valotusaika voi olla jopa monia minuutteja joten kuvaaja saa haluamansa valon määrän kameran kennon sisälle.

Mitä lyhyempi valotusaika käytössä, sitä nopeampi liike näyttää pysähtyneeltä kuvassa. Pitempi aika takoittaa, että herkemmin liikkuvat kohteet näkyvät epäterävinä hahmoina, jos et tue kameraa mihinkään.

Aukko

_________________________________________________________________

Aukko on kameran objektiivissa oleva reikä josta valo pääsee sisään. Kuva muodostuu täysin siitä miten kameran kenno tulkitsee valoa. Voit säätää objektiivin reijän kokoa omavalintaisesti ja päättää paljon valoa haluat päästää kuvaasi. Voit joko himmentää kuvaa, eli pienentää objektiiviin aukon kokoa tai voit pitää suurempaa aukkoa riippuen valon määrästä. Aukkoarvo ilmaistaa f-luvulla. Mitä pienempi f-luku on, sitä enemmän valoa pääsee.

ISO-luku

_________________________________________________________________

Mikä on ISO-arvo? ISO-arvo merkitsee kennon valoherkkyyttä. Kun valoa ei riitä sinun kannattaa nostaa ISO-arvoa, mutta varo, ettet laita liian paljon ISO-arvoa ylös koska kääntöpuolella kuvan tarkkuus ja laatu huononee. Kuvaan lisääntyy kohinaa mitä enemmän lisäät ISO-arvoa, Jos iso arvosi on 1600 tai ylöspäin luultavasti kuvassasi tulee olemaan kohinaa. Jos et halua kohinaa pienennä ISO-arvoasi ja suurenna aukkoasi ja suljinaikaa.

Suljinaika

_________________________________________________________________

Suljin on osa kameraa, joka avautuu ja sulkeutuu, kun kuvaa otetaan. Suljinaika määrää sen, kuinka paljon ja kauan valoa pääsee kameran kennolle tai filmille kuvan ottamisen prosessissa. Jos valotusaikasi on pitkä, kuvassa oleva liike tulee olemaan tärähtänyt. Mitä lyhempi suljinaikasi on, sitä tarkempi kuva tulee olemaan pysäytyksen suhteen. Jos suljinaikasi on suuri niin kuvan liike tulee olemaan tärähtänyttä ja venyvän näköistä.

Histogrammi

_________________________________________________________________

Histogrammi on kaavio jonka avulla näet kuvan sävyarvot. Sen avulla voit kertoa valotuksesta, esim. miten kuva on valottunut ja onko kuvassa puhki menneitä tai tukkoon menneitä kohtia. Histogrammia yleensä käytetään tarkistaessa onko kuvan valotus sopiva. Oivana työkaluna Histogram tarkistaa kuvan valotuksen puolestasi.

Syväterävyys

045
Kuvassa on hyödynnetty lyhyttä syväterävyyttä, joten tausta on sumea.

046

Kuvassa on käytetty pitkää syväterävyyttä joten asiat ovat tarkkaa pitkältä matkalta, jolloin sekä etuala että taka-ala ovat tarkkoja

______________________________________________________________

Syväterävyys on se osa kuvasta joka on tarkka. Aukolla on tärkeä osa myös syväterävyyden määrityksessä. Jos tykkäät ottaa kuvia joissa hyödynnät syväterävyyttä, kannattaa hankkia objektiivi joka sopii parhaiten kuvaus tyyliisi. Objektiivin ominaisuudet kuten suurin mahdollinen aukko sekä objektiivin polttoväli eli onko se laajakulmaobjektiivi vai teleobjektiivi, vaikuttaa lyhyt syväterävyyteen.

Sumean taustan saat kun menet etäälle kuvauskohteesta ja käytät zoomiasi, muista suuri aukko eli pieni f luku. Jos haluat terävän taustan tee kaikki toisinpäin, mene kohteesi lähelle, älä käytä zoomia ja muista iso f luku.

Kun taustasi on sumea ja käytät teleobjektiivia eli pitkää polttoväliä niin tausta tulee lähemmäksi kuvan katsojaa. Mitä suurempi aukko, niin sitä pienempi tarkennus alue, mitä pienempi aukko sitä suurempi tarkennus alue.

Polttoväli

_________________________________________________________________

Polttoväli on termi, joka liittyy siihen miten linssi taittaa valoa. Kameroiden kohdalla polttoväli kertoo miten laaja kulma objektiivissä on ja sitä miten paljon kuva suurentuu.Muista että mitä pidempi polttoväli sinulla on käytössä sitä ohuempi ja kapeampi kuvakulma. Jos käytät lyhyttä polttoväliä sitä laajempi kuvakulma.

Polttovälin mittaus arvot on 50mm. 50mm objektiivi tuottaa normaali näkyisen kuvan, lähimpänä miten silmä näkee, ja sitä kutsutaan sen takia normaali objektiiviksi. Jos objektiivisi menee 50mm alaspäin sinulla on luultavasti 35mm objekti /tai joku muu laajakulmaisempi objektiivi, sen nimi on laajakulma objektiivi. Laajakulma objektiivi on nimensä perusteella objektiivi, joka antaa sinulle laajemman kulman kuvaasi ja näyttää enemmän kuva-alaa. Normaali objektiivista eteenpäin tulee tele objektiivi. Tele objektiivi ovat 50mm eteenpäin olevia pitkän etäisyyden kuvauksessa käytettyjä objektiiveja. Loistavia objektiiveja kuvaamaan vaikka eläimiä, jos haluat vaikka saada kuvan karhusta kaukaa, käytä zoomiasi, joten kuvasta tulee kapeampi ja se vangitsee kohteesi kuvan keskipisteeksi. teleobjektiivi on huono ryhmäkuvissa, koska objektiivin linssi on suunniteltu pitkän etäisyyksien kuvauksiin.

Yökuvaus

kaapon-ja-mun-pitka-valotusaika-kuvat-003kaapon-ja-mun-pitka-valotusaika-kuvat-004_________________________________________________________________

Yökuvauksessa ideana on että pitkällä suljinajalla pyritään saamaan hyvin valoittuneita kuvia. Kun suljinaikasi on pitkä, kameran kennolle pääsee pitkää valoa, joskus kuitenkin ISO luvun nostaminen on tarpeen. Kun suljinaikasi on pitkä, kuva tärähtää herkemmin, joten yöllä kuvaamisessa suositellaan jalustan käyttöä.

Suljinaikaa voi pidentää jopa kymmeniin sekuntteihin, tällöin jos kohdistaa valoa suoraan kameranlinssiin voi valolla maalata erilaisia kuvioita. Kameran kenno tulkitsee valon yhtenäisenä viivana.

Liikkeen pysäytys

_________________________________________________________________

Jos liikkuvaa kohdetta kuvataan suljinaika on merkittävässä roolissa, jos kuvassa halutaan näkyvän liikettä suljinajaksi on hyvä asettaaa noin 1/80s tai sitä hitaampi suljinaika, sekin riippuu täysin siitä kuinka nopeaa liikettä haluat kuvata. Liikkeen pysäytykseen tarvitaan mahdolissimman nopea suljinaika, eli jopa 1/1000s tai nopeampi.

munakas-528
Kuvassa on hyödynnetty nopeaa suljinaikaa liikkeen pysäytykseen, kuin myös lyhyttä.

Kuvareportaasi – Suomi 100v

_____________________________________________________________

Tehtänä oli kuvata aiheeseen ”Suomi 100v” liittyviä kuvia. Jotenkin kuvailla Suomalaisuutta tai erilaisia piirteitä Suomalaisista. Päätin itse mennä kuvaamaan kavereitani skeittaamassa, Suomessa skeittaaminen ei ole mikään hirveän tunnettu harrastus vertauksena Amerikkaan. Halusin tuoda reportaasini kautta kuvia minkälaista on skeitata ja tuoda esille myös Suomalaista skeittaus kulttuuria.

Henkilöesittely

Kuvasin kummatkin henkilöesittely kerrat Tommi Meroa. Tommi on ollut kaverini noin neljä vuotta nyt ja tunnemme toisemme yläkoulusta. Tommi on fotogeneettinen ja kameran edessä hyvä persoona, helposti kuvattava ja tyylitajuinen. Tommi asui Amerikassa ennen muutoansa takaisin Turkuun, ja nyt opiskelee IB-lukiossa. Tommi tykkää muodista ja suhtautuu muotiin ammattimaisesti. Loistava ja positiivinen persoona.

Käsisalama

______________________________________________________________

Salamalaiteessasi on kaasupurkauslamppu ja kondensaattori. Kondensaattori varaa sähköä sisäänsä ja purkaa sen korkeajännitteisenä lampulle, lopputuloksena syntyy erittäin kirkasvalo. Siitä syntyvä valovälähdys on erittäin lyhytaikainen, noin 1/20000 – 1/200 sekuntia.

Huomautan, että vaikka puhutaan salaman tehosta olisi loogisempaa ilmaista sitä välähdykseksi, valomääräksi tai energiaksi. Tehon käsitteessä olisi mukana kuluva aika. Salaman suurin voima voisi olla esimerkiksi, 300 Ws / 1/200 s = 60 kW. Salaman lukua voi verratta esimerkiksi hehkulamppuun.

Salamat voidaan jakaa kolmeen ryhmään, riippuen salaman valotehon mukaan. Yksitehoisissa salamalaitteissa on vain yksi välähdys ja se on ohjeluvun mukainen, niitä voidaan säätää kameran aukkoa säätämällä. Joskus saatat löytää salamasta 2-3 eri tehoa. Salaman takana on yleensä taulukko tai kiekkomainen laskin, jolla voidaan mitata sopiva etäisyys ja herkkyys. Automaattisalamat toisinaan osaavat itse mitata sopivan salamatehon, Automaattisalamoissa on oma valotusanturi, joka mittaa heijastuvaa valoa ja sen perusteella katkaisee välähdyksen kun valoa riittää sopivasti. TTL-salamat antavat kameran hoitaa mittaamisen, joka myöhemmin käskyttää salaman lopettamaan välähdyksen. Näin kamera saa kokonaan hallinnan valotusautomatikkaan ja salaman toiminta toimii paremmin nopeissa tilanteissa.

Lähteet

_________________________________________________________________

Rajalablogi – (http://www.rajalablogi.fi/kuvakulmia/2014/03/02/histogrammi/)

Mikko Saari – (http://www.mikkosaari.fi/polttovali/#polttovali)

Kamera Koulu – (http://kamerakoulu.fi/peruskurssi-jakso-4-iso-arvo)

(http://kamerakoulu.fi/peruskurssi-jakso-3-suljinaika)

Sulanto Blogi – (http://www.sulantoblog.fi/syvateravyys/)

Mainokset

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s